Päiväkirjat - ainutlaatuinen tutkimuskohde
Kouluvuosista lähtien Sjögren oli kirjoittanut lähes päivittäin päiväkirjaansa – viimeiset rivit kuolinpäivänään. Tätä ainutlaatuista n. 8000-sivuista dokumenttia säilytetään Helsingin Yliopiston kirjastossa laajassa Sjögren-kokoelmassa. SKS:n kirjallisuusarkistossa on tämän ruotsinkielisen päiväkirjan puhtaaksikirjoitettu versio. Päiväkirjat eli Ephemerider muodostavat nyt tärkeän osan Sjögren-tutkimusta; niistä ollaan tekemässä verkkoeditiota Helsingin yliopistossa http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/tutkimustoiminta/sjogren.html .
Aulis J. Joen suomentamana ilmestyi 1955 Sjögrenin omaelämäkerta Tutkijan tieni.
Aulis J. Joen suomentamana ilmestyi 1955 Sjögrenin omaelämäkerta Tutkijan tieni.
A.J. Sjögrenin elämänvaiheet
Historiantutkija ja samalla sukututkija Kari-Matti Piilahti on julkaissut tarkkaa tietoa A.J. Sjögrenin elämänvaiheista sekä hänen sukujuuristaan; linkki Sjögrenin elämään ja sukuun.
Tutkimuksia
Kansainvälisesti merkittävin Sjögren-tutkija on Lontoon yliopiston Itä-Euroopan osaston johtaja, professori Michael A. Branch, jonka väitöskirja The Development of A.J. Sjögren as a Scholar and His Role in Establishing Finnic Studies as an Academic Subject (1967) on ilmestynyt Suomessa SUS:n julkaisemana nimellä A.J.Sjögren – Studies of the North vuonna 1973.
Suomen kielellä on ilmestynyt Michael Branch: Herderin vaikutus Anders Johan Sjögreniin ja sen seuraukset, teoksessa Herder, Suomi, Eurooppa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1060 (toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen), Jyväskylä 2006.
Vuoden 2006 konferenssin esitelmistä on Suomen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaissut 2009 kirjan nimeltä "Defining Self Essays on emergent identities in Russia Seventeenth to Nineteenth Centuries, Compiled and edited by Michael Branch". Se on julkaistu sarjassa Studia Fennica Ethnologica 10.
Päivi Laineen väitöskirja Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi, A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820 - 1855 julkaistiin Tampereen yliopistossa syyskuussa 2020. Tässä on osoite tähän tutkimukseen https://trepo.tuni.fi/handle/10024/122921 .
Iittiläissyntyisen Päivi Laineen (ent. Ronimus) pro gradu –tutkielma Klientistä patroniksi – Anders Johan Sjögrenin (1794– 1855) urakehitys verkostojen Pietarissa 1820 – 1838 hyväksyttiinTampereen yliopiston historiatieteenlaitoksella marraskuussa 2000. Sjögrenin Seura on tukenut tätä tutkimusta merkittävästi.
Seuran tukemana ovat ilmestyneet myös:
· Liisa Anttila: A.J. Sjögren – aikalaisemme menneisyydessä
· Ritva Kiimalainen-Stenberg: A.J. Sjögren – iittiläinen
· Kari-Matti Piilahti: sukututkimus A.J. Sjögrenin esipolvet
· Leo Baskin: stipendityö A.J. Sjögren vepsäläisten löytäjänä
Suomen kielellä on ilmestynyt Michael Branch: Herderin vaikutus Anders Johan Sjögreniin ja sen seuraukset, teoksessa Herder, Suomi, Eurooppa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1060 (toim. Sakari Ollitervo ja Kari Immonen), Jyväskylä 2006.
Vuoden 2006 konferenssin esitelmistä on Suomen Kirjallisuuden Seura (SKS) julkaissut 2009 kirjan nimeltä "Defining Self Essays on emergent identities in Russia Seventeenth to Nineteenth Centuries, Compiled and edited by Michael Branch". Se on julkaistu sarjassa Studia Fennica Ethnologica 10.
Päivi Laineen väitöskirja Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi, A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820 - 1855 julkaistiin Tampereen yliopistossa syyskuussa 2020. Tässä on osoite tähän tutkimukseen https://trepo.tuni.fi/handle/10024/122921 .
Iittiläissyntyisen Päivi Laineen (ent. Ronimus) pro gradu –tutkielma Klientistä patroniksi – Anders Johan Sjögrenin (1794– 1855) urakehitys verkostojen Pietarissa 1820 – 1838 hyväksyttiinTampereen yliopiston historiatieteenlaitoksella marraskuussa 2000. Sjögrenin Seura on tukenut tätä tutkimusta merkittävästi.
Seuran tukemana ovat ilmestyneet myös:
· Liisa Anttila: A.J. Sjögren – aikalaisemme menneisyydessä
· Ritva Kiimalainen-Stenberg: A.J. Sjögren – iittiläinen
· Kari-Matti Piilahti: sukututkimus A.J. Sjögrenin esipolvet
· Leo Baskin: stipendityö A.J. Sjögren vepsäläisten löytäjänä
UUSI TUTKIMUS SJÖGRENISTÄ VENÄJÄKSI
Vuoden 2011 lopulla AJS-seura sai tuoreita tuliaisia Kansalliskirjastosta, kun siellä työskentelevä entinen iittiläinen Pentti Niemimaa toi muhkean yli 900-sivuisen venäjänkielisen teoksen akateemikko A. M. (Mihailovits) Sjögrenistä Venäjän Kaukasian-tutkimuksen perustajana (Moskova 2010). Tekijä on maassaan tunnettu folkloristi ja tutkija Alla Alieva (s. 1935) Moskovan tiedeakatemian maailmankirjallisuuden instituutista (linkki yhteistutkimukseen 2004, jossa hän oli mukana. Ote: Venäjän Tiedekatemian Tieteellinen Sihteeri (2002), tohtori Alla Ivanovna Alieva on erikoistunut Kaukasuksen seudun mytologiaan, eepos- ja proosaperinteisiin ja hallitsee kahta tämän alueen kielistä ja lukuisia niiden murteita (adygein ja kabardino- erkessin kielet), mutta hänen laaja tutkijankokemuksensa mahdollistaa laajemminkin Pohjois-Kaukasian aineistojen analyysin. )
Alla Alievan toimittaman laajan teoksen alkupuolella käsitellään AJS:n tutkimusmatkoja Kaukasiaan a Krimille (1835 – 1838) päiväkirjaotteiden ja kirjeenvaihdon perusteella: Sjögrenin kirjeitä akateemikoille Frähn ja Krug sekä Sjögrenin Kaukasiasta saamia kirjeitä (1839 – 1845).
Pääosan teoksesta muodostavat osseetin kielen tutkimuksiin, kielioppiin ja sanakirjatyöhön liittyvät tekstit alkuperäisiä käsinkirjoitettuja näytteitä myöten, satoja sivuja. Niihin kuuluu myös Sjögrenin tserkessiläis-kabardilaisen ystävän ja kielentutkimuksen harrastajan kapteeni Nogman jälkeenjääneet muistiinpanot kabardin kieliopista, jotka tämä oli tuonut Pietariin Suomensukuisten ja kaukasialaisten kielten akateemikon AJS:n tarkastettavaksi. (AJS kertoo omaelämäkerrassaan, jossa hän pahoittelee ystävänsä onnetonta kohtaloa: lämpimiltä seuduilta tullut Nogma sairastui ja menehtyi kylmänkosteassa Pietarissa.)
Kieltä taitamatonkin pystyy arvaamaan kirjan loppuosan 150 sivulla painetun tekstin Sjögrenin ”Tutkijan tieni” –teokseksi (julkaistu suomeksi 1955). Käännöksen lopussa on lukijaa varten toistasataa selitystä ja viittausta sekä selvitys omaelämäkerran taustoista.
Teos löytyy Iitin kirjastosta, A. J. Sjögrenille varatusta kaapista.
A.J. Sjögrenin Seura esittää suuret kiitokset tutkija Alla Alievalle. Hän on omalta osaltaan tehnyt tunnetuksi akateemikko Anders Johan Mikaelson Sjögrenin elämäntyötä erityisesti osseetin kieliopin ja sanakirjan tekijänä.
AJS:n toisessa kansainvälisessä muistokonferenssissa 2006 käsiteltiin Venäjän vähemmistökansojen ja –kielten tutkimusta 1800-luvulla. Yhtenä luennoitsijana oli tutkija Pohjois-Ossetian Vladikaukasuksesta. Hän todisti havainnollisesti akateemikko Sjögrenin merkityksen ossetialaisille tänäkin päivänä näyttämällä kuvat Akateemikko Sjögrenin katukilvestä ja muotokuvasta yliopiston juhlasalin seinällä.
Alla Alievan toimittaman laajan teoksen alkupuolella käsitellään AJS:n tutkimusmatkoja Kaukasiaan a Krimille (1835 – 1838) päiväkirjaotteiden ja kirjeenvaihdon perusteella: Sjögrenin kirjeitä akateemikoille Frähn ja Krug sekä Sjögrenin Kaukasiasta saamia kirjeitä (1839 – 1845).
Pääosan teoksesta muodostavat osseetin kielen tutkimuksiin, kielioppiin ja sanakirjatyöhön liittyvät tekstit alkuperäisiä käsinkirjoitettuja näytteitä myöten, satoja sivuja. Niihin kuuluu myös Sjögrenin tserkessiläis-kabardilaisen ystävän ja kielentutkimuksen harrastajan kapteeni Nogman jälkeenjääneet muistiinpanot kabardin kieliopista, jotka tämä oli tuonut Pietariin Suomensukuisten ja kaukasialaisten kielten akateemikon AJS:n tarkastettavaksi. (AJS kertoo omaelämäkerrassaan, jossa hän pahoittelee ystävänsä onnetonta kohtaloa: lämpimiltä seuduilta tullut Nogma sairastui ja menehtyi kylmänkosteassa Pietarissa.)
Kieltä taitamatonkin pystyy arvaamaan kirjan loppuosan 150 sivulla painetun tekstin Sjögrenin ”Tutkijan tieni” –teokseksi (julkaistu suomeksi 1955). Käännöksen lopussa on lukijaa varten toistasataa selitystä ja viittausta sekä selvitys omaelämäkerran taustoista.
Teos löytyy Iitin kirjastosta, A. J. Sjögrenille varatusta kaapista.
A.J. Sjögrenin Seura esittää suuret kiitokset tutkija Alla Alievalle. Hän on omalta osaltaan tehnyt tunnetuksi akateemikko Anders Johan Mikaelson Sjögrenin elämäntyötä erityisesti osseetin kieliopin ja sanakirjan tekijänä.
AJS:n toisessa kansainvälisessä muistokonferenssissa 2006 käsiteltiin Venäjän vähemmistökansojen ja –kielten tutkimusta 1800-luvulla. Yhtenä luennoitsijana oli tutkija Pohjois-Ossetian Vladikaukasuksesta. Hän todisti havainnollisesti akateemikko Sjögrenin merkityksen ossetialaisille tänäkin päivänä näyttämällä kuvat Akateemikko Sjögrenin katukilvestä ja muotokuvasta yliopiston juhlasalin seinällä.
